Kiirellisen hoidon perusteet ja päivystyksen edellytykset

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

on parhaillaan lausunto kierroksella. Siinä puhutaan myös synnytystenhoidosta:

13 §
Naistentaudit, synnytykset ja lastentaudit
Synnytyksiä hoitavassa sairaalassa on oltava välitön valmius sikiön, vastasyntyneen lapsen ja synnyttäjän hoidon tarpeen arviointiin ja välittömästi tarvittavaan hoitoon, tehostettuun seurantaan sekä hoitoon liittyviin laboratoriotutkimuksiin ja verensiirtoihin.
Toimintayksikössä on oltava välittömästi saatavilla naistentautien- ja synnytysten sekä anestesiologian erikoislääkärit tai synnytysten hoitoon ja nukutuksiin hyvin perehtyneet lääkärit.
Synnytyksiä hoitavassa sairaalassa on oltava riittävästi kätilöitä ja leikkausta avustavaa henkilökuntaa sekä tarvittavat tilat, välineet ja laitteet, jotta kiireelliset hoidot voidaan toteuttaa välittömästi. Lastenlääkärin tai lastentautien hoitoon hyvin perehtyneen lääkärin nopea saatavuus on turvattava. Sairaalalla on oltava valmius synnyttäjän tai vastasyntyneen siirtämisestä tarvittaessa vaativan erikoissairaanhoidon yksikköön.
Jos synnytyksiä hoitavaan toimintayksikköön on keskitetty riskiryhmien hoito, vastasyntyneiden hoitoon perehtyneen lastenlääkärin on oltava välittömässä valmiudessa antamaan hoitoa vastasyntyneelle.

STM:n tuore raportti julkaistu

 STM:n selvityshenkilön Anna-Maija Tapperin raportti liittyen synnytysten keskittämiseen on luettavissa internetissä. Raporttia pääsee lukemaan alla olevasta linkistä. 


Synnytyspalveluiden valtakunnallinen toteuttaminen

Alla lainaus ko. raportista.
 

"Synnytysten hoitoa järjestettäessä joudutaan ottamaan huomioon, kuinka paljon voimavaroja on käytettävissä ja kuinka ne voidaan jakaa, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu. Tavoitteena on oltava se, että palvelut ovat helposti saatavilla ja ne vastaavat perheiden tarpeita ja odotuksia.

Raportissa käydään läpi synnytystoiminnan kehitystä Suomessa ja tulevia haasteita alueellisen väestökehityksen valossa. Kansainvälisten mittarien kuten perinataalikuolleisuuden perusteella äitiyshuolto ja synnytystoiminta ovat Suomessa erittäin onnistunutta. Tätä suotuisaa kehitystä ei rakennemuutoksin saa vaarantaa. Palveluita järjestettäessä on otettava huomioon väestölliset, alueelliset ja kielelliset erityispiirteet sekä yksilöiden erilaiset tarpeet. Tavoitteena tulee olla pyrkimys palveluiden kokonaisvaltaiseen tuottamiseen potilaalle, ottaen huomioon sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon että tarvittavin osin myös sosiaalitoimen toimijat.

Raportin mukaan kansallista sekä yliopistosairaalapiirien erityisvastuualueiden ohjausta ja koordinointia tulisi lisätä järjestämissopimuksin. Synnytyspalveluita tulee tuottaa potilaskeskeisesti yli organisaatiorajojen. Synnytyssairaaloiden äitiyspoliklinikoiden ja alueiden neuvoloiden yhteistyötä tulee tiivistää ja pyrkiä erikoisosaajien yhteiskäyttöön sekä konsultaatiomahdollisuuksien lisäämiseen. Erityisen tärkeäksi tämä muodostuu niissä paikoissa, joissa erikoisosaajista on pulaa, sekä siellä missä välimatkat synnytyssairaalaan ovat pitkät.

Synnytysyksikön minimivaatimuksena tulee olla ympärivuorokautinen hätäsektiovalmius. Riskisynnytyksiä ja pienten keskosten hoitoa tulee keskittää yliopistosairaaloihin. Niukkenevat henkilöstöresurssit ja lisääntynyt ammattihenkilöiden puute varsinkin päivystysaikana tulevat olemaan lähitulevaisuudessa määräävin tekijä suunniteltaessa synnytyspalveluverkkoa. Yliopistosairaalapiirin erityisvastuualueen tulee valmistella alueellaan yhteistyössä sairaanhoitopiirien ja synnytysyksiköiden kanssa varautumis- ja kustannussuunnitelma pienimpien yksiköiden synnytysten muualle siirtymisen varalta huomioiden maantieteelliset olosuhteet, väestöennusteet, potilaiden vapaa liikkuvuus, kielelliset oikeudet sekä oman alueen yli ulottuvat työssäkäyntialueet."

Raportin selvityshenkilö Anna-Maija Tapper on HUS, Hyks:n Vs. osastonylilääkäri naistentautien ja synnytystentoimialalta. 

Uusi tutkimus julkaistu!

THL julkaisi 24.5.2011 uuden synnytysten keskittämisiä koskevan tutkimuksen tulokset. 

´Synnytysten keskittäminen nykyistä harvempiin sairaaloihin ei saa tukea terveydellisistä perusteista. Juuri julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että Suomen synnytysjärjestelmä toimii nykyisessä mallissaan hyvin. Tällä hetkellä järjestelmä perustuu vastuualueisiin ja aktiiviseen lähetekäytäntöön.

THL:n tutkimusprofessori Elina Hemmingin mukaan tulokset eivät tue ajatusta siitä, että keskittämisen lisääminen olisi eduksi äitien tai lasten terveydelle. Vaikutuksia muuhun hoitojärjestelmään ja kustannuksiin ei tässä tutkimuksessa selvitetty. ”Synnytystoiminnan lopettamisella sairaalassa voi olla vaikutuksia äitiyspoliklinikkatoimintaan ja sitä kautta äitiysneuvoloiden toimintaan, henkilöstön saatavuuteen ja kustannuksiin. Pitkät matkat ja vanhempien huoli sairaalan ehtimisestä voivat vaikuttaa epäedullisesti raskauden ja synnytyksen aikana. Nämä näkökohdat vaativat vielä lisäselvitystä”, Hemminki toteaa´ 

Lainaus on THL:n tiedotteesta, joka löytyy kokonaisuudessaan täältä:  http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=25573 

Tutkimustuloksista uutisoitiin monessa paikassa, kuten esim. YLEn sivuilla: Synnytysten keskittäminen ei tuo terveyttä .

************

Päivitetty lista aiemmista nettiartikkeleista löytyy TÄÄLTÄ.

Lehtijuttuja Aamulehdessä

Aamulehdessä oli sunnuntaina 3.4. pieni Juhani Rapilan kirjoittama "Jälkilöylyt"-artikkeli.  Siihen oli haastateltu Tays:in osastonhoitaja Anne Kalvasta, Vammalan ylilääkäri Juhani Rapilaa ja Missä haluat synnyttää? -kansalaisliikkeestä Terhi Nummea. 

Sen lisäksi Aamulehdessä oli keskiviikkona 6.4. Terhi Reskolan kirjoittama "Turvallinen synnytys taksissa" teksti. Siinä Reskola kirjoitti, että "Suomessa on turvallista synnyttää ja turvallista syntyä. Meillä äitiyshuolto on esimerkillistä. Äiti- ja lapsikuolleisuus ovat olleet minimitasolla jo vuosikymmeniä. Se on alkanut olla itsestään selvää. Kun jokin asia on pitkään ollut hyvin, aletaan unohtaa, miten tähän on tultu. Aletaan miettiä, käytämmekö liikaa rahaa ja voimavaroja itsestäänselvään asiaan."  

Tekstin loppupuolella Reskola kirjoitti vielä: "Normaali synnytys ei ole sairaus, eikä sairaalan tehohoitomahdollisuus ole tärkeintä, mitä siinä tarvitaan."

Laki muuttuu, mutta onko Suomessa synnyttävällä äidillä oikeasti vaihtoehtoja?

Suomeen on tulossa uusi terveydenhuoltolaki, jonka mukaan toukokuun 2011 alusta synnytyspaikan saa valita itse. Muihin maihin verrattuna suomalaisen synnyttäjän vaihtoehdot ovat vähissä. Myös Suomessa naisille pitäisi voida tarjota synnytyspaikaksi kotia, kätilöjohtoista synnytyskeskusta tai lääkärijohtoista sairaalaa, jossa olisi saatavilla myös erikoisosaamista vaativa hoito ja esimerkiksi epirduraalipuudutus. Myös kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n suositusten mukaan naisen pitäisi voida itse päättää synnytyspaikastaan.

Suomessa kuitenkin halutaan lakkauttaa pieniä synnytyssairaaloita ja muun muassa Tammisaaren ainutlaatuinen synnytyssairaala lopetettiin vedoten säästösyihin ja turvallisuuteen. Näyttöä todellisista säästöistä ei ole. Suuriin yksiköihin keskittäminen ei myöskään lisää synnytysten turvallisuutta, sillä synnytysmatkat pitenevät ja synnytyksissä olennainen, äidin turvallisuuden tunne häiriintyy. Synnyttäminen ja raskaus eivät ole sairauksia jotka vaativat tehohoitoa vaan ne ovat luonnollisia tapahtumia. Siksi niiden ylihoitaminen tuo myös ylimääräisiä kustannuksia ja synnytyspelkoa.

Viime vuonna syntyi ennätysmäärä vauvoja pääkaupunkiseudun sairaaloissa. Kätilöiden määrää ei kuitenkaan lisätty ja kiire on tuntunut kätilöiden työssä. Kätilöt tekevät arvokasta työtä. Miksi synnytyksiin ei panosteta ja palkata lisää kätilöitä? Resurssipula ei ole tässä tapauksessa hyväksyttävä selitys.

Synnytykset ovat valtavan tärkeä osa elämää. Ne ovat mullistavia kokemuksia, jotka kantavat kauas niin hyvässä kuin pahassakin. Hyvä synnytys voi olla parhaimmillaan naista voimaannuttava, koko perhettä lähentävä kokemus. Synnytys voi olla myös hyvin traumaattinen, etenkin silloin kun nainen kokee, ettei ole tullut kuulluksi tai pystynyt vaikuttamaan asioiden kulkuun.

Isoissa sairaaloissa kiire, henkilöstön vaihtuvuus ja synnyttäjien suuri määrä haittaavat yksilöllisen kokemuksen ja naisen kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen tunnetta. Asia ei ole vähäinen, sillä juuri naisen psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa suuresti synnytyksen kulkuun. Lähtökohtaisesti äiti tarvitsee turvallisen ilmapiirin ja rohkaisua omaan suoritukseensa. Lähelle tarvitaan myös valmiudet hoitaa hätätilanteita ja riittävä kivunlievitys ja naista tukeva ja kuunteleva kätilö ja tukihenkilö.

Haluaisin tehdä eduskunnassa aloitteen, jolla myös Suomeen saataisiin kätilöjohtoisia Birth Centereitä eli synnytyskeskuksia. Suurimmassa osassa synnytyksiä ei tarvita erikoisosaamista. Useissa länsimaissa sairaalassa synnytetään vain jos raskaudessa on ilmennyt erityisiä huolen aiheita tai äiti niin haluaa. Suomi on siis tässä suhteessa poikkeuksellisen sairaalapainotteinen. Synnytyskeskukset ovat äiti-lapsimyönteisiä, yksilöä kunnioittavia, voimaannuttavia ja turvallisia paikkoja synnyttää.

Monissa muissa Euroopan maissa synnytyskeskukset ovat  osa normaalia julkista terveydenhuoltoa. Myös kotisynnytykset ovat esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Kanadassa julkisen terveydenhuollonpiirissä.  Kätilöjohtoiset synnytyskeskukset voisivat toimia turvallisena kodinomaisena paikkana, jossa on osaavat kätilöt ja tarvittavat valmiudet sekä osaaminen myös luonnollisiin kivunlievityksiin ja vesisynnytyksiin. Synnytystenhoitojärjestelmään tarvitaan naisten tarpeista lähtevää asennetta ja toimintamalleja. Synnytyskeskukset eivät ole rahakysymys vaan tahtokysymys. Muissa maissa järjestelyt toimivat hyvin, miksei siis meillä Suomessakin?

Asiasta viritellään kansalaisliikettä. Allekirjoita vetoomus.

Kirj. Kirsi Pihlaja

Laki muutos 1.5.2011, osa 2

Toukokuun alussa alkaa synnyttäjillä uudet ajat! He todellakin voivat neuvolalääkärinsä kanssa yhteistyössä päättää oman synnytyspaikkansa kotipaikkakunnan ERVA:lta. Neuvolalääkärin kanssa keskustelulla varmistetaan se, ettei esim. korkeanriskin synnyttäjät mene synnyttämään sairaalaan joka ei pysty vastaamaan riittävästi hänen ja syntyvän vauvan tarpeisiin. 

Lakimuutoksen tuoma valinnan vapaus ja siihen liittyvät asiat ovat todella vaihtelevasti neuvoloiden tiedossa. Menee varmasti pitkään ennen kuin kaikki Suomen neuvolatyöntekijät ovat saaneet asiaan kunnollisen ohjeistuksen. Siksi onkin tärkeää, että perheet ovat itse tietoisia asiasta ja osaavat kysellä oikeuksiensa perään.

Missä haluat synnyttää? -kansalaisliike on tehnyt A4-kokoisen julisteen, jonka voi tulostaa TÄÄLTÄ ja viedä esim. oman neuvolan, lähiperhekahvilan tai vaikka lastentarvikeliikkeen ilmoitustaululle. (Henkilökunnalta kannattaa kysyä lupa.) Sähköpostilla voi kysyä julistetta, jossa on muiden tietojen lisäksi lueteltu oman ERVA:n synnytyspaikat. 

Laki muutos 1.5.2011, osa 1

Suomen terveydenhuolto laki muuttuu niin, että asiakas voi itse valita oman hoitopaikkansa. Lakimuutos on kaksivaiheinen ja ensimmäinen vaihe alkaa 1.5.2011. Synnyttäjien kohdalla se tarkoittaa käytännössä sitä, että perheellä on valinnan mahdollisuus synnytyspaikan suhteen omalta ERVA-alueeltaan yhteistyössä lähettävän lääkärin kanssa. (ERVA = erityisvastuualue, johon sairaanhoitopiirit kuuluvat) Lakimuutoksen toisessa vaiheessa valinnan mahdollisuus koskee koko maata. Toinen vaihe alkaa vuonna 2014.

Lähteet: 
STM/ Taina Mäntyranta 14.3.2011 & Terveydenhuoltolaki -Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle

ERVA-alueita on Suomessa viisi: 
- OYS-ERVA: Lapin, Länsi-Pohjan, Länsi-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit
- TAYS-ERVA: Pirkanmaan, Vaasan, Etelä-Pohjanmaan, Kanta-hämeen ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirit
- KYS-ERVA: Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Itä-Savon, Keski-suomen ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirit
- TYKS-ERVA: Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirit
- HUS-ERVA: Helsingin ja uudenmaan (HUS), Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirit

Alla muutama kuvitteellinen esimerkki uuden lain tuomista mahdollisuuksista teoriassa.

Esimerkki 1. Äiti asuu Mäntsälässä. Hän ei ole riskisynnyttäjä ja miettii synnytyspaikka vaihtoehtoja yhdessä neuvolalääkärinsä kanssa. Äiti voi valita synnytyspaikakseen minkä tahansa HUS-ERVA:n synnytyssairaaloista, joita on Lohjan, Hyvinkään, Kotkan, Porvoon, Jorvin, Naistenklinikan, Kätilöopiston ja Lappeenrannan synnytysyksiköt.

Esimerkki 2. Perhe asuu OYS-ERVA alueella ja äiti on matalan riskin-synnyttäjä, joten he voisivat valita jonkun näistä: Oulaskangas, Kajaani, Kokkola, Oulu, Rovaniemi, Kemi tai Raahe. 

Esimerkki 3. TAYS-ERVAn alueella asuva äidin synnytystapa tulee olemaan suunniteltu sektio. Äiti voi valita meneekö sektioon esim. Tampereen yliopistolliseen sairaalaan vai Vammalan aluesairaalaan.

 Nyt tulee sitten se käytännön osuus. Olin koko päivän puhelimessa asian tiimoilta. Tamperelaisena ja tiiviisti TAYS:n ja Vammalan asioita seuranneena yritin selvittää tamperelaisten tilannetta lakimuutoksen jälkeen. Joka puolella oltiin asiasta enemmän tai vähemmän tietämättömiä. Kenelläkään ei tuntunut olevan asiasta minkäänlaista tolkkua. Ensimmäinen jonka kanssa asiassa pääsin hieman eteenpäin, oli Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäki. Hän sanoi, että Tampereen kaupunki tilaa synnytyspalvelut Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) on taas sanonut Tampereen kaupungin päättäjille, "ettei se suosittele Tamperelaisille synnyttämistä Vammalassa". Syinä pidempi matka ja turvallisuusasia: "jos jotakin sattuu". Erkki Lehtomäki kehoitti soittamaan PSHP:n ylilääkärille. Koitin saada häntä kiinni, mutta en saanut. Asian selvitteleminen siis jatkuu edelleen.  

Lakimuutokseen on aikaa enää puolitoista kuukautta. Asia koskee koko Suomea. Missä haluat synnyttä? -kansalaisliike toivookin, että löytyisi joku innokas vetämään ko. asiaan liittyvää kampanjaa, jonka tarkoituksena olisi levittää tietoa synnytyspaikan valinnan oikeudesta neuvoloiden ym. kautta. Äitiysneuvolat ovat kuitenkin ne ensisijaiset paikat, joissa äidit synnytyspaikoista saavat tietoa. Jos haluat mukaan kampanjan järjestämiseen, niin otathan pikimmiten yhteyttä synnytysvalintoja at gmail.com kautta tai puhelimitse (nrot löytyvät blogin sivubannerista).

 Kirj. Terhi Nummi

Äitilähtöisyys etusijalla englantilaisessa sairaalassa

Englannissa The National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE) ylläpitää NICE-hoitosuosituksia.  Synnytyssairaaloiden toiminta perustuu suosituksille synnytysten hoidosta, joissa mm. ohjeistetaan antamaan naiselle vapaus valita synnytyspaikkansa. Suositusten huomioimista valvoo valtakunnallisesti mm. Care Quality Commission, Clinical Negligence Scheme for Trusts ja paikallisesti kansalaisjarjestöt, sekä sairaaloiden kätilöt ja synnytyslääkärit suosituksiin perustuvien hoito-ohjeiden ja -käytäntöjen muodossa. Kansallinen synnytystenhoitojärjestelmä on siten rakennettu naisten valintojen ympärille, palvelemaan heidän tarpeitaan.

Merja Thomas on suomalainen kätilö, joka on asunut ja työskennellyt Englannissa vuodesta 1997. Hän on yksi keski-englantilaisen keskussairaalan Milton Keynes Hospital NHS Foundation Trustin ylihoitajista vastuualueinaan synnytyssalit ja ADAU, Antenatal Day Assessment Unit, jota Suomessa vastaisi äitiyspoliklinikka. Alueella on lähekkäin kaikkiaan neljä isoa synnytysyksikköä.

 

Kuva: Kati Molin

Thomasin luotsaamassa yksikössä syntyy 4000 vauvaa vuosittain. Vesisynnytykset ovat arkipäivää ja yksikön ainoa allas on ahkerassa käytössa. Noin 10% synnyttäjistä käyttää vettä kivunlievitysmenetelmänä ja noin 4% kaikista äideistä synnyttää veteen. Kesäkuussa valmistuvan remontin myötä yksikköön tulee äitien toiveiden mukaisesti toinenkin allashuone. Kotisynnytysten määrä on 4% (noin 160 vauvaa/vuosi) kaikista synnytyksistä. Hoito-ohjeiden mukaan vauvan sydänääniä kuunnellaan sairaalassakin ensisijaisesti äitiä vähemmän häiritsevillä doppler-laitteella tai kätilön torvella, KTG-anturit otetaan käyttöön vasta jos vauvan tilanne vaatii jatkuvaa seurantaa. Yksikössä on tehty periaatepäätös siitä, ettei keskusvalvomoa ole lainkaan. Tällä tuetaan sitä, että synnytyksen aktiivisessa vaiheessa kätilö on läsnä synnytyshuoneessa koko ajan. Thomasin yksikkö on tällä hetkellä ainoa koko Englannissa, jossa tämä voidaan taata.

Kotisynnytys on todellinen vaihtoehto ja mahdollinen myös ensisynnyttäjälle. Synnyttäjän tilanne arvioidaan raskauden aikana ja siitä keskustellaan hänen kanssaan. Kätilön tehtävä on informoida perhettä eri vaihtoehdoista ja kotisynnytyksen hoidosta, jotta synnyttäjä voi tehdä päätöksensä synnytyspaikasta oikean ja mahdollisimman täydellisen tiedon pohjalta. Sairaalan hoitokäytäntöjen mukaisesti päivystysvuorossa on jatkuvasti kaksi ns. kuntakätilöä, jotka lähtevät tarvittaessa hoitamaan kotisynnytyksiä.

Englannissa ollaan huolestuneita nopeasti kohoavasta keisarileikkusten määrästä, tässäkin yksikössä sektioita on 25% kaikista synnytyksistä. Lääkkeettömien kivunlievitysten käytöstä huolimatta epiduraalin saavien äitien määrä on myös muutamassa vuodessa tuplaantunut: nyt 30% synnyttäjistä saa epiduraalin. Toisin kuin meillä, epiduraalia pidetään isona interventiona. Myös lääkitysten vaikutukset syntyvään lapseen puhuttavat.

Thomasin yksikköön palkattiin syyskuussa 2010 asiantuntijakätilö (engl. Consultant midwife), joka ohjaa normaalin synnytysprosessin tukemisesta yksikössä. On koettu tarpeelliseksi, että kaikki kätilöt saavat jokapäiväisiä muistutuksia siitä, miten synnytys pysyy ja voidaan pitää normaalina! Yksikköön on tulossa uutuutena myös kätilöjohtoinen osasto, joka toimii samassa kerroksessa olevan korkeariskisten synnyttäjien osaston vieressä.

Milton Keynes Hospitalin käytännöt ovat erilaisia kuin suomalaisissa sairaaloissa. Äideillä on siellä aitoa vaikutusvaltaa siihen,  miten ja missä he haluavat synnyttää.

- Olen ylpeä hyvästä suomalaisesta kätilökoulutuksestani, mutta vielä ylpeämpi siitä, että voin työskennellä yhteiskunnassa, jossa äitien ja perheiden mielipiteillä on väliä, sanoo Thomas.

Dokumentti NICE-suosituksista synnytysten hoidossa on kokonaan luettavissa linkistä http://www.nice.org.uk/nicemedia/live/11837/36275/36275.pdf

Teksti:Veera Gindonis

Kotisynnytyskorvaukset Tukholman läänissä

Tukholman lääni maksaa kotisynnytyksistä tietyissä tapauksissa
Suomennos Alessandra Sarelin

Alla kooste ja käännös Ruotsin lääkärilehden Läkartidningenin artikkelista vuodelta 2003. Ruotsinkielinen teksti kokonaisuudessaan löytyy linkistä

www.lakartidningen.se/old/content_0351/pdf/4272_4277.pdf

Tukholman lääni otti vuonna 2002 koekäyttöön kotisynnytysohjeistuksen. Ohjeistuksessa on tietyt kriteerit, jotka synnyttäjän ja häntä hoitavan kätilön täytyy täyttää saadakseen lääniltä kulukorvauksen. Korvaus on 15 000 SEK, ja se maksetaan suoraan kätilölle.

Ohjeistus on tehty yhteistyössä kotisynnytyksiä hoitavien kätilöiden kanssa ja myös FödäHemma -kotisynnytysyhdistystä on kuultu. Tavoitteena on kunnioittaa naisten oikeutta valita synnytyspaikkansa, tiettyjen turvallisuusrajojen sisällä. Ruotsin sosiaalihallitus on vuonna 2000 todennut, että hoitohenkilökunnalla on velvollisuus kunnioittaa naisen oikeutta valita synnytyspaikkansa, kunhan häntä on informoitu riskeistä.

 
Vuoden 2002 aikana 41 Tukholmassa asuvaa naista haki kotisynnytyskulukorvausta. 34 tapauksessa tuki myönnettiin. Poikkeavat tapahtumat johtivat sairaalasiirtoon neljässä tapauksessa. Yhdessäkään synytyksessä ei aiheutunut vaurioita äidille tai lapselle.

Synnyttäjää ja raskautta koskevat lääketieteelliset kriteerit ovat yksityiskohtaisia. Ohjeistuksen mukaan korvaus voidaan maksaa uudelleensynnyttäjälle, jonka aiemmat synnytykset ovat olleet komplisoitumattomia alatiesynnytyksiä, nykyinen raskaus on normaali, nainen on keskustellut kotisynnytyksen riskeistä lääkärin kanssa 35:nen raskausviikon jälkeen, synnytys käynnistyy spontaanisti viikoilla 37-42, kotisynnytystä hoitavat kätilöt tekevät yhteistyötä synnytyssairaalan kanssa ja sairaalaan on enintään 40 minuutin matka.

Kotisynnytykseen tulee osallistua kaksi kätilöä sen ajankohdasta riippumatta ja synnytyksen kulku tulee dokumentoida.

 
Kotiloiden kokemus on, että selkeät kriteerit ovat helpottaneet kotona synnyttävien naisten tilannetta ja heitä kohdellaan nykyään paremmin. Suunniteltu kotisynnytys on edelleen erittäin harvinainen Ruotsissa.

WANTED: Valokuvia kansalaisliikkeen videoon

Missä haluat synnyttää? –kansalaisliike tekee lyhyen kantaaottavan videon, johon tarvitaan paljon kaikenlaisia valokuvia aina raskaudesta ja synnytyksestä vastasyntyneeseen vauvaan ja perheeseen. Juuri SINÄ voit auttaa!

Lähetä haluamasi kuva/kuvat (jpg-muodossa) sähköpostilla osoitteeseen: synnytysvalintoja@gmail.com. Laita mukaan nimesi, puhelinnumerosi ja s-postiosoite, josta sinut saa helposti kiinni. Voit laittaa viestiin mukaan myös kuvatekstin, taustatietoja, synnytyssairaalan tilastotietoja tai oman lyhyen tarinan. Toivomme, että annat viestissä kuvat ja tekstit kansalaisliikkeen käyttöön ja annat luvan tarvittaessa muokata niitä tarkoituksen mukaisiksi.

Videon tarkoituksena on puolustaa naisten oikeutta valita synnytyspaikkansa ja pienten synnytysyksiköiden säilyttämistä. Video on tarkoitus laittaa mahdollisimman laajaan levitykseen internetin kautta ja lähettää suoraan sähköpostilla mm. useille päättäjille ja viranomaisille.

Lähetä kuvat ja tekstit mahdollisimman pian aiemmin mainittuun sähköpostiosoitteeseen. Mikäli kuvia tulee runsaasti yli videon tarpeen, Missä haluat synnyttää? –kansalaisliike käyttää luvallasi kuvia mahdollisesti muissa vastaavissa kansalaisliikkeen asiaa edistävissä projekteissa.

Asian ytimessä

Sosiaali- ja terveysministeriön Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENE:n kannanotto 25.3.2010

'Synnytyksessä toteutettavan hyvän hoidon eettiset perusteet'

Lainaus sivulta 3:
'Perheellä on oikeus hyvään ja laadukkaaseen raskauden ja synnytyksen
sekä synnytyksen jälkeiseen hoitoon ja huolenpitoon. Laatua
määriteltäessä on kuultava synnyttäjien omia tuntemuksia. Tutkimusten
mukaan inhimillinen kohtelu lisää äitien turvallisuudentunnetta
raskauden aikana ja synnytyksessä. Osa synnyttäjistä kokee tulevansa
paremmin kuulluksi pienessä synnytysyksikössä. Se on haaste suurille
yksiköille, joiden tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, jotka vähentävät
laitosmaista ja persoonatonta ilmapiiriä.'

ja sivulta 5:
'Synnytysyksikön operatiivisen päivystysvalmiuden tarvetta on
perusteltu pyrkimyksellä estää synnytyksessä tapahtuvat vammautumiset.
Tavoitetta olisi kuitenkin arvioitava myös siltä kannalta, että
synnytysyksiköiden lakkauttaminen lisää vääjäämättä syrjäseudulla
asuvien naisten riskiä joutua synnyttämään kokonaan sairaalan
ulkopuolella. Lisäksi olisi tarkasteltava sitä, mitä perheen kannalta
merkitsee se, että äiti matkustaa useita viikkoja ennen synnytystä
satojen kilometrien päässä sijaitsevan sairaalan läheisyyteen.

Nykykäytännön mukaan neuvolasta otetaan yhteyttä perheeseen viikon
kuluessa synnytyksen jälkeen. Aika on liian pitkä etenkin, jos
synnytysten hoitoa keskitetään nykyistä harvempiin yksiköihin ja
hoitoajat laitoksissa lyhenevät entisestään. Keskittämistä koskevissa
päätöksissä tulee siksi ottaa huomioon myös äidin mahdollisuudet
selviytyä kotona sekä vastasyntyneen riski sairastua ja saada hoitoa.'

Nyt ollaan asian ytimessä! Juuri nuo tärkeät asiat, jotka yllä mainituissa lainauksissa on kerrottu, pitäisi ottaa huomioon kaikessa synnytysten hoidossa koko Suomessa. Tällä hetkellä niin ei ole. 

Keskittämisillä on suuret vaikutukset niin äitiyshuoltoon kokonaisuudessaan kuin pienten sairaaloiden toimintaan yli päätään. Keskittämiset eivät suinkaan koske vain niitä äitejä ja perheitä, jotka haluavat synnyttää pienemmissä, rauhallisemmissa ja kodinomaisemmissa synnytyspaikoissa, vaan monia monia muitakin.

Jos perheillä olisi todellisia vaihtoehtoja isojen sairaaloiden lisäksi, niinkuin esim. Ruotsissa, Saksassa, Englanissa ja Islannissa, niin myös isoissa sairaaloissa vapautuisi resursseja niille äideille ja perheille jotka korkean riskin takia joutuvat tai ne jotka muuten vain haluavat synnyttää siellä. Uskon, että jokainen perhe haluaisi, että kätilöllä on aikaa heille ja heidän tarpeilleen. Se mahdollistuisi paremmin jos massiivisia synnyttäjämääriä ei keskitettäisiin samaan paikkaan. 


Eihän perusterveydenhuollossakaan kaikkia verenpaineen mittauttajia haalita heti yliopistosairaalan sydänteholle hoidettaviksi tai esim. kaikkia flunssaisia ihmisiä passiteta koko Keski-Suomen alueelta suoraan keskussairaalaan kaikkiin mahdollisiin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Sama koskee synnytyksiä. Ei kaikki synnyttäjät tarvitse korkean riskin hoitoa, vaan itseasiassa hyvin pieni osa. Äitiyshuollossa/synnytyksissä tarvitaan porrastettua (ns. sateenvarjo/domino-systeemi) synnytystenhoitoa, eikä suinkaan yksipuolista synnytysten keskittämistä.   

ETENE:n kannanotto luettavissa kokonaisuudessaan myös alla olevassa linkissä:

http://www.etene.fi/c/document_library/get_file?folderId=17300&name=%09DLFE-589.pdf

(Kommentit kirjoitti Terhi)

Englannin NICE-suositus

Alla on allekirjoittaneen tekemä vapaa suomennos Englannissa synnytysten hoidon perustavana olevista kansallisista NICE-suosituksesta 'Intrapartum care: care of healthy women and their babies during childbirth', sivuilta 9-10. Suosituksen on antanut NICE (National Institute for Health and Clinical Excellence) vuonna 2007 ja koko teksti löytyy linkistä http://www.nice.org.uk/nicemedia/live/11837/36280/36280.pdf

'Synnytyspaikka

Naisille tulisi tarjota synnytyspaikkavaihtoehdoiksi kotia, kätilöjohtoista synnytysyksikköä tai lääkärijohtoista yksikköä. Naisia tulisi informoida siitä

• että synnyttäminen on yleensä hyvin turvallista sekä naiselle että vauvalle
• että saatavilla oleva tieto synnytyspaikan suunnittelusta ei ole hyvälaatuista, mutta että vaikuttaa siltä, että naisilla jotka synnyttävät kotona tai kätilöjohtoisessa yksikössä on suurempi todennäköisyys normaaliin synnytykseen vähäisemmällä interventioiden määrällä. Meillä ei ole riittävästi informaatiota mahdollisista naiseen tai vauvaan kohdistuvista riskeistä suunniteltuun synnytyspaikkaan liittyen.
• että lääkärijohtoisessa yksikössä on tarjolla synnytyslääkäreiden, anestesiologien, neonatologien hoito ja muu erikoisosaamista vaativa hoito mukaanlukien epiduraalipuudutus.
• mitä palveluja on paikallisesti saatavilla, millä todennäköisyydellä tarvitaan siirto lääkärijohtoiseen yksikköön ja kuinka pitkä aika siirtymiseen kuluisi.
• että jos jotakin menee odottamatta vakavasti pieleen kotisynntyksessä tai kätilöjohtoisen yksikön synnytyksessä, voi lopputulos olla naisen ja vauvan kannalta huonompi kuin siinä tapauksessa, että he olisivat lääkärijohtoisessa yksikössä jossa erikoisosaamista vaativa hoito on saatavilla.
• että jos hänellä on olemassaoleva sairaus tai hänellä on ollut aiempi komplisoitunut synnytys, hänellä on korkeapi riski kehittää synnytyskomplikaatio seuraavassa synnytyksessään ja häntä kuuluisi neuvoa synnyttämään lääkärijohtoisessa yksikössä.

Kliinisen hallinnointijärjestelmän (suom huom :) 'clinical governance', eräänlainen johtokeskus, jossa on ajankohtainen tieto kaikissa systeemissä tapahtuvista synnytyksistä synnytyspaikasta huolimatta ja josta voidaan tarvittaessa saada apua seuraavalta hoitoportaalta) tulee kattaa kaikki synnytyspaikat.'

Käykäähän lukemassa dokumenttia enemmältikin, Englannissa vaikuttaisi tämän perusteella olevan arvot synnytysten hoidossa kohdillaan!

- Veera

Kodinomainen synnytyshuone

Kuvat on otettu 2010 lakkautetun Tammisaaren synnytysosastolta. 

Kuvat: Kati Molin

Kotisynnytys & KELA

Vuonna 1999 eräs perhe sai elokuussa KELA:sta korvauksen kotisynnytyskuluihin SV127-lomakkeella tehdyllä hakemuksella. Heti syyskuussa perheet saivat hylätyn päätöksen vastaavaan hakemukseen. Kävi ilmi, että jo elokuun lopussa korvaus kotisynnytyskuluihin olikin "lopetettu". 

Kysyin KELA:sta kotisynnytyskulujen korvausta tällä hetkellä. Asiaa selviteltiin useaan kertaan ja alla on saamani vastaus vakuutussihteeriltä. 

"Hei

******
Sairausvakuutuslain mukaan henkilöllä on oikeus saada korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista sekä raskauden ja synnytyksen aiheuttamista tarpeellisista kustannuksista. Korvausta suoritetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, potilaan terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan.

Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan suosituksen perusteella Kelassa on katsottu, ettei sairaalan ulkopuolella tapahtuvan synnytyksen kustannuksia voida korvata sairausvakuutuksesta. Kotisynnytyksessä ei synnyttäjälle ja syntyvälle lapselle kyetä järjestämään niitä perusedellytyksiä riskitilanteiden hallintaan, jotka voidaan turvata sairaalaolosuhteissa. Kotisynnytyksestä aiheutuvia kustannuksia ei voida pitää sairausvakuutuslaissa tarkoitettuina tarpeellisina kustannuksina.
                                              
*******

Vakuutussihteeri"

Alle 1000 synnytyksen sairaalat

Stakesilta saamien tietojen mukaan vuonna 2009 alle 1000 synnytyksen synnytysyksiköitä oli

Lkm    Paikka

863     Porvoon aluesairaala
848     Oulaskankaan aluesairaala, Oulainen
841     Mikkelin keskussairaala
780     Kainuun keskussairaala, Kajaani
755     Salon aluesairaala
693     Lohjan sairaala
690     Länsi-Pohjan keskussairaala, Kemi
544     Vammalan aluesairaala
492     Malmin tha ky:n sairaala, Pietarsaari
378     Savonlinnan keskussairaala
350     Raahen seudun terveyskeskus, Raahe

262     Ålands cs, Maarianhamina

Esim. Oulaskankaan synnytysosasto on saanut hyvää palautetta perheiltä synnyttäjälähtöisyydestä, perhehuoneista, kodinomaisesta ja kiireettömästä ilmapiiristä, synnytysvalmennuksista ja tutustumiskäynneistä. Oulaskankaalla on mahdollisuus vesisynnytykseen. Jo vuodesta 1999 lähtien Oulaskankaalla on ollut maan alhaisin sektioprosentti!