'Synnytyksessä toteutettavan hyvän hoidon eettiset perusteet'
Lainaus sivulta 3:
'Perheellä on oikeus hyvään ja laadukkaaseen raskauden ja synnytyksen
sekä synnytyksen jälkeiseen hoitoon ja huolenpitoon. Laatua
määriteltäessä on kuultava synnyttäjien omia tuntemuksia. Tutkimusten
mukaan inhimillinen kohtelu lisää äitien turvallisuudentunnetta
raskauden aikana ja synnytyksessä. Osa synnyttäjistä kokee tulevansa
paremmin kuulluksi pienessä synnytysyksikössä. Se on haaste suurille
yksiköille, joiden tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, jotka vähentävät
laitosmaista ja persoonatonta ilmapiiriä.'
ja sivulta 5:
'Synnytysyksikön operatiivisen päivystysvalmiuden tarvetta on
perusteltu pyrkimyksellä estää synnytyksessä tapahtuvat vammautumiset.
Tavoitetta olisi kuitenkin arvioitava myös siltä kannalta, että
synnytysyksiköiden lakkauttaminen lisää vääjäämättä syrjäseudulla
asuvien naisten riskiä joutua synnyttämään kokonaan sairaalan
ulkopuolella. Lisäksi olisi tarkasteltava sitä, mitä perheen kannalta
merkitsee se, että äiti matkustaa useita viikkoja ennen synnytystä
satojen kilometrien päässä sijaitsevan sairaalan läheisyyteen.
Nykykäytännön mukaan neuvolasta otetaan yhteyttä perheeseen viikon
kuluessa synnytyksen jälkeen. Aika on liian pitkä etenkin, jos
synnytysten hoitoa keskitetään nykyistä harvempiin yksiköihin ja
hoitoajat laitoksissa lyhenevät entisestään. Keskittämistä koskevissa
päätöksissä tulee siksi ottaa huomioon myös äidin mahdollisuudet
selviytyä kotona sekä vastasyntyneen riski sairastua ja saada hoitoa.'
Lainaus sivulta 3:
'Perheellä on oikeus hyvään ja laadukkaaseen raskauden ja synnytyksen
sekä synnytyksen jälkeiseen hoitoon ja huolenpitoon. Laatua
määriteltäessä on kuultava synnyttäjien omia tuntemuksia. Tutkimusten
mukaan inhimillinen kohtelu lisää äitien turvallisuudentunnetta
raskauden aikana ja synnytyksessä. Osa synnyttäjistä kokee tulevansa
paremmin kuulluksi pienessä synnytysyksikössä. Se on haaste suurille
yksiköille, joiden tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, jotka vähentävät
laitosmaista ja persoonatonta ilmapiiriä.'
ja sivulta 5:
'Synnytysyksikön operatiivisen päivystysvalmiuden tarvetta on
perusteltu pyrkimyksellä estää synnytyksessä tapahtuvat vammautumiset.
Tavoitetta olisi kuitenkin arvioitava myös siltä kannalta, että
synnytysyksiköiden lakkauttaminen lisää vääjäämättä syrjäseudulla
asuvien naisten riskiä joutua synnyttämään kokonaan sairaalan
ulkopuolella. Lisäksi olisi tarkasteltava sitä, mitä perheen kannalta
merkitsee se, että äiti matkustaa useita viikkoja ennen synnytystä
satojen kilometrien päässä sijaitsevan sairaalan läheisyyteen.
Nykykäytännön mukaan neuvolasta otetaan yhteyttä perheeseen viikon
kuluessa synnytyksen jälkeen. Aika on liian pitkä etenkin, jos
synnytysten hoitoa keskitetään nykyistä harvempiin yksiköihin ja
hoitoajat laitoksissa lyhenevät entisestään. Keskittämistä koskevissa
päätöksissä tulee siksi ottaa huomioon myös äidin mahdollisuudet
selviytyä kotona sekä vastasyntyneen riski sairastua ja saada hoitoa.'
Nyt ollaan asian ytimessä! Juuri nuo tärkeät asiat, jotka yllä mainituissa lainauksissa on kerrottu, pitäisi ottaa huomioon kaikessa synnytysten hoidossa koko Suomessa. Tällä hetkellä niin ei ole.
Keskittämisillä on suuret vaikutukset niin äitiyshuoltoon kokonaisuudessaan kuin pienten sairaaloiden toimintaan yli päätään. Keskittämiset eivät suinkaan koske vain niitä äitejä ja perheitä, jotka haluavat synnyttää pienemmissä, rauhallisemmissa ja kodinomaisemmissa synnytyspaikoissa, vaan monia monia muitakin.
Jos perheillä olisi todellisia vaihtoehtoja isojen sairaaloiden lisäksi, niinkuin esim. Ruotsissa, Saksassa, Englanissa ja Islannissa, niin myös isoissa sairaaloissa vapautuisi resursseja niille äideille ja perheille jotka korkean riskin takia joutuvat tai ne jotka muuten vain haluavat synnyttää siellä. Uskon, että jokainen perhe haluaisi, että kätilöllä on aikaa heille ja heidän tarpeilleen. Se mahdollistuisi paremmin jos massiivisia synnyttäjämääriä ei keskitettäisiin samaan paikkaan.
Eihän perusterveydenhuollossakaan kaikkia verenpaineen mittauttajia haalita heti yliopistosairaalan sydänteholle hoidettaviksi tai esim. kaikkia flunssaisia ihmisiä passiteta koko Keski-Suomen alueelta suoraan keskussairaalaan kaikkiin mahdollisiin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Sama koskee synnytyksiä. Ei kaikki synnyttäjät tarvitse korkean riskin hoitoa, vaan itseasiassa hyvin pieni osa. Äitiyshuollossa/synnytyksissä tarvitaan porrastettua (ns. sateenvarjo/domino-systeemi) synnytystenhoitoa, eikä suinkaan yksipuolista synnytysten keskittämistä.
ETENE:n kannanotto luettavissa kokonaisuudessaan myös alla olevassa linkissä:
http://www.etene.fi/c/
(Kommentit kirjoitti Terhi)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti